sunnuntai 31. maaliskuuta 2013

pääsiäislenkkeilyä

Aloitetaan nyt ensin viime viikonlopun kisoista, jotka jouduttiin jättään väliin kun itse makasin kuumeessa koko viikonlopun kotosalla... Nyt on yli viikko sairastelua takana ja vieläkin on yskäinen ja nuhainen olo... Seuraavaksi kisarintamalla suunnataan Janakkalaan ensi sunnuntaina, jossa onkin luvassa Avan debyytti, Sirille pari rataa ja Pöppiksen Luna-tytär aloittaa tuolta myös kisauransa :) Jännä päivä siis tulossa...

Tänään suunnattiin Kangasalan asemalle, josta lähdetiin shelttiporukalla kävelemään kohti Katajajärven laavua. Ihmisiä oli mukana kymmenkunta ja koiria vähän enemmän... Sää oli mitä parhain ja lenkillä olisi viihtynyt pidempäänkin kuin 2,5h. Laavulla paisteltiin makkaraa, juteltiin ja juoksutettiin koiria Katajajärven jäällä... Alla muutamia lenkiltä napsittuja kuvia:

Vähän aikaa joutu koirat odotteleen hihnassa vapaaksi pääsemistä laavulla...

Äiti ja tytär <3

Siri paistattelee auringossa :)

Avan U-käännös tai jotain? :D


Sinisilmäni <3

Onnellinen hölmö <3







Ja sitten sitä tilannepäivitystä tilanteesta, jota ei ole :D Eli Pöppiksen juoksut ei ole vieläkään alkanut... 


torstai 14. maaliskuuta 2013

Lausuntoja

On ehditty tässä jo hetki odotella, että kennelliitossa lausuttaisiin nuo Avan lonkka- ja kyynärkuvat... Viime viikon torstaina pistin maksun verkkopankissa ja tänään vasta tuli lausunnot sähköpostiin.
No siis itse asiaan... eli Avan lonkat on B/B ja kyynärät 0/0! Olen erittäin tyytyväinen, vaikka olisi ne lonkat voinut A:nakin takasin tulla... Itse näin kuitenkin kuvat ja voin sanoa, että onneksi Avan lonkat, vaikka B:t onkin niin ne ovat kuitenkin lähempänä A:ta kuin C:tä eli terveet. Nyt uskallan suunnitella Avan tulevaisuutta harrastus- ja jalostuskoirana enemmän kun terveyspuoli on tarkistettu :)

torstai 7. maaliskuuta 2013

kisat ja treenit

Lauantaina käväisin Sirin kanssa kisaamassa kaksi agilityrataa ja yhden hyppyradan Lempäälässä, mutta tuloksista ei juuri jäänyt mainittavaa jälkipolville...
Eka rata oli hyppyrata ja mielestäni äärettömän vaikea ykkösluokan radaksi... Rata sujui kutakuinkin hyvin, mutta kepeiltä tuli sohlauksesta vitonen ja muutama kielto jossain kohtaa rataa eli virhepisteitä ja yliaikaa...

Ensimmäinen agilityrata oli kivan tuntuinen, vaikka muutama hankalampi kohta oli sielläkin... Kielto tuli jossain kohtaa (en muista missä) ja kepeiltä vitonen, hieman yliaikaa sohlauksen takia... Siri kulki kuitenkin kivasti ja sen kanssa oli kiva olla radalla :)

Viimeinen agilityrata oli vaikea ja tiesin meidän hyllyttävän jo heti ekan esteen jälkeen, mutta koitin radalla asennoitua reippain mielin, enkä hyllytys asenteella... No ensimmäisen esteen jälkeen olisi pitänyt mennä toiselle hypylle ja vasta sitten koukata ekan ja tokan esteen vieressä olevaan putkeen, mutta Siripäs päätti mennä sinne putkeen jo heti ekan hypyn jälkeen eli se hylkäys tuli juuri siinä kohdassa missä tiesin sen tulevan, putket imee tota koiraa vähän turhan paljon... Putken jälkeen totesin Sirille "hyvä" ja nappasin sen kainaloon, en nähnyt syytä jatkaa rataa ja pilata omaa mielialaani, joten lähdin mielummin pienen epäonnistumisen jälkeen suhteellisen hyväntuulisena radalta kuin raivon partaalla viiden epäonnistumisen jälkeen :D

No se niistä kisoista...

Maanantaina oli treenit, otin mukaani Sirin ja Avan... 
Sirin kanssa to do-listalla oli etenkin kepit ja ohjauksen seuraaminen, vaikka putkia on näköpiirissä. Avan kanssa oli tarkoitus testailla renkaan sujuvuutta, sekä opetella keinua ja hieman keppejä. Rata oli tehty näitä asioita silmälläpitäen:

Sirin kanssa rata sujui kivasti kepeille asti, mutta sitten tehtiin erikseen useita toistoja pelkkiä keppejä niin alkoi taas herneet pään sisällä löytää yhteisymmärryksen ja pujottelu alkoi jotenkuten sujua. Sirin kanssa radalla ei juuri ollut muuta ongelmaa kuin nuo kepit.

Avan kanssa oli haasteena heti toisen hypyn jälkeen tuo putkensuu (19) johon se ensimmäisellä kerralla singahti, mutta toisella yrittämällä tajusin ottaa riittävän ajoissa koiran haltuun hypyltä, jolloin se kääntyi pois putkensuulta loistavasti kohti oikeaa putkenpäätä. Rengasta ei olla Avan kanssa tehty vielä radalla, joten hieman jännitti kuinka se sujuu, mutta eihän siinä mitään ongelmia ollut :) 
Sitten Avan kanssa sinne keinulle... Ensimmäisellä kerralla se juoksi keinulla hieman liian pitkälle (innoissaan juostessaan luuli vissiin puomiksi), mutta ehdin täpärästi napata koirasta kiinni ennen kuin se ehti hypätä lentokeinun... Ei näin... 

Toisella yrittämällä Ava ei sitten millään suostunut tulemaan lähellekkään keinua, joten lähdettiin melko alkutekijöistä liikkeelle eli tein pikaisen sheippauksen keinulle...
Seisoin keinun ylösnousun vieressä ja aina kun Ava tuli lähemmäs keinua niin "hyvä" ja nami ja kun tätä oli tehty pari kertaa niin aloin nostaa vaatimustasoa niin, että Avan piti tulla etutassut keinulle ennen kehua ja namia, ja sitten pikkuhiljaa niin, että piti olla kaikki tassut jo esteellä ennen kehua ja namia. 
Tähän vaiheeseen päästiin melko vaivattomasti, mutta sitten kun Avan olisi tarvinnut kävellä keinua pidemmälle saadakseen vahvisteen niin se lähti pari kertaa esteeltä pois kun ei riittänyt vain neljä tassua esteellä ja selkeästi sen päässä raksutti kovasti, että mitäs nyt... Lopulta se rohkaisi mielensä ja tuli askeleen pidemmälle, jolloin heti kehu ja nami... Sitten taas ne herneet pään sisällä löysivät toisensa ja Ava alkoi heti tarjota askelia pidemmälle ylösnousu-osuudella ja tietysti ahkerasti vahvistin tätä toimintaa.
Lopulta päästiin puolenvälin yli eli kohtaan jolloin keinu alkaa laskea ja tässä kohtaa tein niin, että syöttelin Avalle namia koko keinun laskemisen ajan ja toisella kädellä pidin keinusta kiinni vaimentaakseni laskun lopussa tulevaa tömähdystä. Kun keinun pää oli laskenut alas niin kehuin Avaa ja annoin namin keinun päähän ja sen jälkeen oli bileet eli leikittiin ja reviteltiin heti ennen seuraavaa yritystä. 

Seuraavalla yrittämällä Ava tuli sujuvasti keinun puolen välin tienoille, tosin pari kertaa matkalla vahvistin ja palkkasin... Keinun laskiessa namitin taas ja keinun laskettua annoin namin keinun päähän ja sitten taas bileet... Tätä toistettiin jokunen kerta onnistuneesti ja päätin sitten jättää sen hautumaan seuraavaa kertaa varten :)

Radalla tehtiin muutamia kivoja pätkiä vielä loppukevennykseksi ja siinä se sitten olikin tällä kertaa...

Vähän on tylsä sepustus tällä kertaa, mutta ehkä pystyn elämään sen kanssa :D